perjantai 22. heinäkuuta 2011

Nautin!

Huh, pari viimeviikkoa on kyllä ollu miun elämässä sellaista aikaa että hyvä kun on ite pysynyt kaiken perässä! :) Tulemista ja menemistä on ollut taas niin paljon, että aikakin on hujahtanut ihan huomaamatta. Vastahan mie tätä blogiakin päivitin - tai sitten en... Mutta ihan näin summa summarum, niin oon taas huomannut miten paljon ihania asioita vaan tapahtuu, kun ite vähän päästää irti, elää, eikä kontrolloi kaikkea niin älyttömän tarkasti! :) Nyt saatte kurkkauksen miun pariin viime viikkoon muutaman kuvan muodossa:

MANSIKOITA!

Rokkailua maailman parhaassa seurassa, oikeesti! <3

Tään kesän paras ostokseni?
Synttärikukkia isin haudalle <3
 
Mustikoita nam!


Ja mustikoiden värjäämiä sormia ;)


(Ja mitä tapahtuu, kun mie päivitän blogiani pitkästä aikaa?! No niinpä, Blogger alkaa temppuilla taas kuvanlautauksen kanssa. Siispä sorit jos kuvat pomppii tai on jotenkin tosi pitkällä tai vaihtelevalla välityksellä, mutta parhaani tein :D)

Eli siis paljon on tullut kerättyä marjoja, ilosaarirockailtua, tavattua ystäviä, nautittua ihanaakin ihanammista helteistä, istuttua laiturilla lämpiminä kesäiltoina, elettyä! Tietty töitäkin on ollut ihan normaaliin tapaan ja vaikka välillä on ollut tosi hiljaisia päiviä niin kyllä nekin loppujen lopuksi jatkaa kun muuten tapahtuu kaikkee niin huikeeta ja ihanaa :) Niin ja ikävä on kyllä ollut armeijaan lähtenyttä Henryä, mutta huomenna on kotiväkipäivä (oikeesti miten fiiliksissä voi isosisko olla, kun pääsee näkemään sitä inttiympäristöä!!) ja samalla Henry pääsee myös lomille! Voi miun "pikkusta" veljeä <3

5 kommenttia:

imlacking kirjoitti...

Mä ostin oranssit Hai -saappaat :).

Anonyymi kirjoitti...

Moi! Halusin vaan jättää sulle kommentin - tää blogin on piristänyt mun päiviä niin kovasti! On ihanaa lukea kun joku on niin aidosti ilonen ja onnellinen, ja sä saat mut uskomaan että muakin odottaa vielä sellaset onnellisemmat ajat, ehkä ens kesänä ;)
Oon ollut lähes koko kesän sänkypotilaana liikenne-onnettomuuden jäljiltä, ja olen lueskellut monia blogeja, tähän oon palannut yhä uudelleen. Alotin lukemaan siitä sun Aussiblogista. Nyt kun oon kotona niin silti täytyy usein käydä tarkistamassa että ootko päivitellyt.

Halusin kommentoida nyt, sillä mun biologinen isä on kuollut, ja tajusin että olet kokenut saman. Ihanaa että olet selvinnyt asiasta! Otan osaa, mä todella tiedän miltä se tuntuu.

Älä vaan lopeta kirjoittamista, tuot mulle oikeesti voimaa sun positiivisella asenteella, vaikken sua edes tunne. Haluan siis tällä romaanilla _kiittää_. :) ♥

Anonyymi kirjoitti...

ja ps, edelliseen vielä, mulla on pinkit Hai-kumpparit ;-)

Anna kirjoitti...

I'm Lacking, myös oranssit on varmasti ihanat! :) Varmasti paras kenkäostokseni aikoihin <3

Anonyymi, kiitos ihana! <3 Tää kesä on ollut paras ehkä noin 10 vuoteen ja mukava kuulla, että tää miun onnellisuus heijastuu myös näistä teksteistä - etenkin, kun en yritä olla mitenkään tekopirteä näissä vaan kirjotan ihan todellisen fiiliksen mukaan :)

Niinkin läheisen, kuin oman vanhemman, menettäminen on tosi kova paikka ja paljon työtä se on vaatinutkin, että olen jo näinkin pitkällä asian käsittelyssä. Siitä kiitos äidilleni ja veljelleni sekä ihanille ystävilleni! Toivon, että myös siulla alkaa helpottaa, vaikka en tiedäkään että miten pitkä aika sitten olet isäsi menettänyt.

Toivottavasti viihdyt jatkossakin miun blogin parissa ja kohtahan meillä on täällä kunnon Hai-tiimi kasassa! ;)

Anna kirjoitti...

Ihanan kesänen postaus, tuli ihan ikävä Suomen kesään!