In the army

Heti tähän alkuun mie haluun kiittää teitä kaikista kivoista kommenteista, joita oon saanu viime postauksiin! :) Ehkä yks parhaimmista aloituksista työpäivälle, kun avaa sähköpostin ja sieltä löytyy huima kasa positiivisia viestejä :) Tai no huima ja huima, mutta tällaselle ei niin hc-bloggaajalle jo parikin kommenttia on varmasti samanarvoisia kuin jollekin vähän ammattilaisemmalle vaikka sata!

Menneenä viikonloppuna ei tullut postauksia, koska edelleen meillä kotona nettiyhteys on se maailman hitain. Voisin muuten vaikka mainita yhden esimerkin viime viikolta: keskiviikkoiltana menin Facebookiin niin siihen, että etusivu latautui, meni 16 minuuttia :D Toisaalta kun töissä tulee istuttua koneen ääressä viitenä päivänä viikossa seitsemän tuntia putkeen, niin eipä sitä tietsikkaa olekaan niin hirmu hinku avata kotona - etenkin, kun Facebookin voin tsekata myös puhelimestani ;)

Olikohan tässä alikersantti ja luutnantti?


Mutta viikonloppu oli ihan mahtava! Lauantaina Onttolassa oli kotiväkipäivä ja mie olin isosiskona niin fiiliksissä, niin fiiliksissä! Oikeesti miten miun "pikku veliveikka" voi olla jo niin iso että se on armeijassa?! Miulta melkein pääs itku kun ne näytti muutamat asento-lepo-katse oikeaan päin sun muut hommat siinä pihalla :) Oli tosi mielenkiintoista päästä tutustumaan siihen inttiympäristöön! Niin ja ne inttipojat, miten söpöjä ne oli?! Ja mikä oli vielä kivempaa, niin Henrystä huomaa että se on tosi positiivisella päällä koko armeijasta :) Henryllä ei oo sellasta asennevammaa, joka tekis tuosta inttiajasta varmasti tosi vastenmielistä ja mikä parasta, niillä on kuulemma ihan huippuhyvä tupa ja yhteishenki on siellä ihan parhaasta päästä vaikka kaikki pojat oli alussa toisilleen ihan tuntemattomia :) Oon tosi hyvilläni Henryn puolesta, koska oon kuullu aika paljon niitä tarinoita, että intti on ollu pelkkää tuskaa ja oikeesti niiden aamujen laskemista.

<3

Tuo tupa ei ollutkaan niin ankee, kun olin ennalta ajatellut... Mutta kyllä siellä sellanen aika "kiva" pinttyneen hien haju oli :D

Lauantai-iltana tehtiinkin sitten kunnon illallinen, kun Henry pääsi ekoille lomilleen :) Oli ihana istua ulkona syömässä, kun oli niin lämmin kesäinen ilta. Ruokapöytäkeskustelu koostui ylläriylläri aika pitkälti pelkistä inttijutuista, mutta niitä oli kyllä tosi mielenkiintoista kuunnella ja kun se on Henryn elämäntilanne ja sille jokapäiväistä nyt, niin totta kai sille on tärkeetä päästä kertomaan niistä kaikista systeemeistä :) Vähän sama kun mie aina tilitän työpäivistäni sille :D

Eilen oli vielä pakko päästä mansikkamaalle! Ei keretty kerätä kuin reilu 12 kiloa ennen kuin vesisade yllätti. Mutta toisaalta ihan kiva saalis tuokin ja laskeskeltiin et ollaan kerätty tänäkin kesänä jo 60 kiloa mansikoita, että eiköhän niillä ainakin ensi kevättalveen asti elellä :) Ja voihan se olla, että mansikkamaa kutsuu vielä ainakin kertaalleen tään kesän aikana jos sieltä jotain rippeitä vielä irtoais edes syöntimarjoiksi. Päivä menikin sitten noita mansikoita puhdistellessa ja pakastellessa, mutta tuo on niin sellasta puuhaa josta mie tykkään ja jota siis teen mielelläni! :)

Tänään edessä ois hiustenvärjäysoperaatio, tää juurikasvu alkaa olla jo jotain ihan järkkyä. Henrykin kommentoi eilen, että: "Anna sie näytät ihan joltain mummolta kun siulla on muut hiukset ihan valkoset ja sitten tuo juurikasvu on niin harmaa!" Okei, pakko miun on varmaan tarttua tuumasta toimeen vaikka jotenkin jo sen väripurkin käyminen kaupanhyllyltä tuntuu aina elämääkin työläämmältä projektilta :D

Nautin!

Huh, pari viimeviikkoa on kyllä ollu miun elämässä sellaista aikaa että hyvä kun on ite pysynyt kaiken perässä! :) Tulemista ja menemistä on ollut taas niin paljon, että aikakin on hujahtanut ihan huomaamatta. Vastahan mie tätä blogiakin päivitin - tai sitten en... Mutta ihan näin summa summarum, niin oon taas huomannut miten paljon ihania asioita vaan tapahtuu, kun ite vähän päästää irti, elää, eikä kontrolloi kaikkea niin älyttömän tarkasti! :) Nyt saatte kurkkauksen miun pariin viime viikkoon muutaman kuvan muodossa:

MANSIKOITA!

Rokkailua maailman parhaassa seurassa, oikeesti! <3



Tään kesän paras ostokseni?

Synttärikukkia isin haudalle <3

 

Mustikoita nam!

Ja mustikoiden värjäämiä sormia ;)

(Ja mitä tapahtuu, kun mie päivitän blogiani pitkästä aikaa?! No niinpä, Blogger alkaa temppuilla taas kuvanlautauksen kanssa. Siispä sorit jos kuvat pomppii tai on jotenkin tosi pitkällä tai vaihtelevalla välityksellä, mutta parhaani tein :D)

Eli siis paljon on tullut kerättyä marjoja, ilosaarirockailtua, tavattua ystäviä, nautittua ihanaakin ihanammista helteistä, istuttua laiturilla lämpiminä kesäiltoina, elettyä! Tietty töitäkin on ollut ihan normaaliin tapaan ja vaikka välillä on ollut tosi hiljaisia päiviä niin kyllä nekin loppujen lopuksi jatkaa kun muuten tapahtuu kaikkee niin huikeeta ja ihanaa :) Niin ja ikävä on kyllä ollut armeijaan lähtenyttä Henryä, mutta huomenna on kotiväkipäivä (oikeesti miten fiiliksissä voi isosisko olla, kun pääsee näkemään sitä inttiympäristöä!!) ja samalla Henry pääsee myös lomille! Voi miun "pikkusta" veljeä <3

Mallikasta

Olin tuossa pari viikkoa sitten mallina yksissä kuvauksissa :) Tää siis kuulostaa paljon hienommalta kuin oikeasti on, nimittäin kuvia otettiin kaupunkimme uusia esite- ja mainosmateriaaleja sekä uusiutuvia nettisivuja varten. Kokemus oli kuitenkin tosi kiva ja oli kyllä ihan huippua kun kahtena peräkkäisenä aamuna päästiin vielä meikkiin ja kampaukseen ammattilaiselle. Oon ite tosi laiska meikkauksen ja hiustenlaiton suhteen, mutta nautin kyllä ihan suunnattomasti siitä, kun joku muu tekee sen miun puolesta! Nää kuvat ei oo vielä julkisesti jaossa, mutta jos nyt muutaman laitan tähän postaukseen niin se tuskin maailmaa kaataa... En myöskään tiedä et minkä laatuisina nuo sitten tähän tulee nimittäin jouduin harrastamaan rajausta aika kovalla kädellä että sain mallikollegani pois kuvista. Edustavia hekin tietty olivat, mutta en kehtaa levitellä muiden kuvia blogini puolella ilman lupaa :)

Tajusin muuten äsken, että en oo juurikaan kertoillut täällä viikon kuulumisistani vielä. On ollut taas jotenkin niin perushyväfiilis ja kiva olo! Teillä kohta varmasti jo kiehuu yli tää miun positiivisuus, mutta jotenkin tuntuu edelleen siltä et asiat menee omalla painollaan ja oon ollut tosi iloinen ja stressivapaa nyt jo aika pitkään :) Tää tunne on niin huippu, kun oikein huomaa olevansa elossa!

Eilen illalla juteltiin ihan maratonpuhelu Elinan kanssa ja se teki kyllä hyvää. Viimeks ollaan nimittäin juteltu kunnolla juhannusaattona eli ihan liian kauan aikaa sitten! Onneks nähdään viikon päästä rokissa! Muutenkin rokki alkaa poltella koko ajan enemmän ja enemmän, etenkin kun sain Emminkin houkuteltua messiin :) Niin ja nyt on rokkikameran laturiasiat kunnossa niin voi sitten seuraavana päivänä muistella mitä sitä tulikaan illan aikana tehtyä ;) Nojoo, hillityt perseet on tään rokin teema eli jospa niitä muistikuvia ois sitten ilman kameraakin :D Mut niin siis tätä mie just tarkotin esimerkiksi siinä yhdessä aiemmassa postauksessani kun sanoin, että en oo mitenkään "puhdas pulmunen" vaikkapa just tuon raakailun suhteen. Siinähän alkoholi on ihan nounou, mutta miun mielestä on tärkeetä et löytää sen oman kultaisen keskitiensä eikä kiellä iteltään kaikkea.

Rokin lisäks nyt tulevana lauantaina ois tarkoitus juhlistaa Satun ja kumppaneiden kanssa ja sekin tulee olemaan varmasti ihan parasta! Miten miulla voikaan olla ympärillä näin ihania ystäviä ja kavereita, että tehtiinpä vaikka mitä niin tylsää ei tule - oon kyllä ihan älyttömän onnekas ja kiitollinen näistä kaikista ihmisistä ympärilläni :)

Niin ja sitten täänpäivän luksukseen, nimittäin töiden jälkeen luvassa on vähän aleshoppailua ja intialainen päähieronta. Miksköhän nää viimiset työtunnit tuntuu menevän jotenkin erityisen hitaasti?! ;) Sen jälkeen aion käydä ostamassa vesimelonin ja herkutella sillä tänä iltana, oikein hemmotteluilta on suunnitelmissa siis. Se on ensiapua miun mansikkakaipuuseen, joka kylläkin parantuu sunnuntaina kun suunnataan äitin kanssa mansikkamaalle :) Kesän kohokohtia aina!

Okei, pakko miun on tunnustaa et ois kyllä ihana olla nauttimassa tuosta helteestä ja ruskettumassa eikä vain istua näitä kauniita kesäpäiviä sisällä tietokoneen edessä, mut en halua valittaa. Tiiän, että niin moni nuori on jäänyt tänäkin kesänä töitä vaille et periaatteessahan miun en voi olla muuta kuin tyytyväinen tähän tilanteeseeni :)

Ylläreitä puolin ja toisin

Tämä postaus sisältää nyt ihan todellista mainostamista, mutta mielestäni hyvistä ja toimivista jutuista kannattaa aina mainita! :) Tilasin ensimmäistä kertaa superfoodeja Fitness Firstilta toukokuussa, jolloin tilaaminen takkusi aika pahasti. Vannon kautta kiven ja kannon, että laitoin tilaukseeni toimitustavaksi "nouto postista". Aikaa kului ja kului, kunnes sitten kolmen viikon kuluttua päätin että tämä saa riittää ja lähetin sähköpostia yritykseen. Ei vastausta. Soitin asiakaspalveluun. Ei vastausta. Vasta muutaman puhelinsoiton jälkeen sain yhteyden, ja minulle sanottiin, että: "Täällähän tämä paketti on ollut odottamassa noutoa hyllyssä jo muutaman viikon!" Sanoin, etten takuulla ollut valinnut toimitustavaksi noutoa Jyväskylästä vaan lähipostistani. Tilanne hoitui sinäänsä näppärästi, että tapahtunutta pahoiteltiin ja paketti laitettiin postiin niin että sainkin sen jo heti seuraavana päivänä.

Viime viikon maanantaina tilasin taas supereita ja olin kyllä ihan kahden vaiheilla, antaisinko FF:lle uuden mahdollisuuden vai tilaisinko tuotteet jostain muusta verkkokaupasta hieman kalliimpaan hintaan. Kannatti antaa Fitness Firstille uusi mahdollisuus: sain paketin jo keskiviikkona! :) Lähetin sähköpostia asiakaspalveluun ja kiitin erinomaisen nopeasta palvelusta (selitin heille siihen myös edelliskerran keissin) ja ihan vilpittömästi toivoin, että pystyisin palautteellani piristämään heidän päiväänsä. Vastausta ei kuulunut, ei kyllä sillä että sitä erityisesti olisin odottanutkaan, kunnes... Perjantaina kotiin mennessäni postilaatikossa odotti kirje Fitness Firstiltä, joka sisälsi neljä raakapatukkaa, pienen suklaalevyn ja KÄSINKIRJOITETUN kirjeen (miten luksusta nykypäivänä!?!), jossa tyypit kiittivät kivasta asiakaspalautteesta ja hehkuttivat, miten hyvälle mielelle he olivat sähköpostistani tulleet :) Olin kyllä niin fiiliksissä ja oon oikeestaan vieläkin, etenkin tuo kirje oli niin symppis!

Eipä siis tarvitse enää edes miettiä, että mistä jatkossa tilaan superini - ja suosittelen kyllä kaikille muillekin tuota Fitness Firstia! Sen lisäksi, että palvelu on parantunut, niin FF:n hinnat ovat kauttaaltaan halvemmat kuin muissa vastaavissa kaupoissa ja tuotteiden laatu on hyvä :)


!!!





Jotenkin miellyttävät nuo sisällysluettelotkin! :)


Eipä tässä taas voi muuta todeta, kuin että kannattaa aina muistaa sanoa ääneen ne positiivisetkin jutut. Koska en todellakaan osannut odottaa mitään yllätyspakettia FF:n pojilta, niin yllätyin ihan täydellisesti heidän paketistaan! Tuo paketti piristi päivääni varmasti vähintään yhtä paljon kuin lähettämäni asiakaspalaute heidän päiväänsä.

Annetaanhan siis hyvän kiertää jatkossakin! :)

Syyskuu tänään?

Eipä ihan hirveesti harmittanut tulla töihin tänä aamuna, kun ulkona oli lämmintä yli 20 astetta vähemmän kuin eilen, ja vettä tuli (ja taitaa tulla vieläkin) ihan kaatamalla. On jotenkin tosi syksyinen olo. Eilen onneks riitti vielä hyvää säätä täälläpäin Suomea, eli aika pitkälti bikineissä päivä meni :) Raahasin taas patjan ja radion ulos, nautin auringosta ja kesäbiiseistä. Illalla sää viileni sen verran, että lenkillä ei tullut ihan tukala olo.

Kesällä miun lenkit on kyllä aikamoisia "lenkkejä". Nimittäin pysähtelen syömään marjoja aina noin sadanmetrin välein :D Äiti aina sanookin miulle kesällä lenkillelähtiessämme, että: "Tää on sitten kunnon lenkki eikä mikään marjojensyöntilenkki!" Mut ainakaan eilen illalla en millään voinut vastustaa kiusausta, kun metsämansikoiden lisäksi bongasin kesän ekat kypsät mustikatkin!

Näitä kuvia otin jo aamulla, kun lähdin taas kesäiselle lehdenhakureissulle. Ei se kyllä sinäänsä mikään varsinainen reissu oo, kun postilaatikolle on matkaa noin 400 metriä. Mutta reissuksi se venähtää etenkin jos on kamera mukana ja jää syömään pre-aamupalaksi ihania metsämansikoita :)

Sain muuten nyt tuota banneriakin vähän muokattua, tykkään niin paljon tuosta pionikuvasta, että halusin sen ehdottomasti näkyville ihan paraatipaikalle. Ainut ongelma on nyt se, että kuva on miun mielestä vähän turhan iso. Tai siis miun mielestä ois kiva, että kun blogiin tulee, niin bannerin lisäksi näkyis ainakin ensimmäisen tekstin otsikko. Sain kyllä tuon kuvan jo pienennettyä, mutta kun yritän ladata sitä tuohon niin Blogger valittaa kuvien "tallennustila" on täynnä. Ihan outoo, koska sain nää postauksen kuvat ladattua kuitenkin ihan normaalisti... No, yritän myöhemmin uudestaan!

Eilen näitä kuvia ottaessani tuli kyllä taas mietittyä monta kertaa miten upea Suomen luonto on! Etenkin aurinkoisena kesäpäivänä, kun kaikki värit korostuu niin kauniisti, linnut laulaa ja ulkona on kesäinen tuoksukin. Eipä ainakaan itelle tullut siinä vaiheessa mieleen paljon valittamisen aihetta? Koen itse olevani vielä erityisen etuoikeutettu, koska uskon eläväni todeksi monien unelmaa: järvenrannalla asuminen on ainakin näin kesäaikaan niin upeaa! Olipa kyse sitten aurinkoisesta hellepäivästä tai rajusta ukkosmyrskystä, niin järveä on aina yhtä mielenkiintoista seurailla.

Viime postauksen kommentteihin oli tullut pyyntöjä, että laittaisin tekemieni ruokien reseptejä esille tänne blogin puolelle, joten tässäpä tulee ohjeet edellisessä päivityksessä olleisiin ruokiin (meillä näistä ohjeista riitti neljälle ruokailijalle):

Kukkakaali-kookos"rouhe":

1 iso kukkakaali
4 rkl kylmäpuristettua kookosöljyä
muutama hyppysellinen sormisuolaa

Valmistaminen on vähintään yhtä simppeliä kuin ohjekin! Eli kukkakaali ajellaan esim. tehosekoittimessa pieneksi, couscousin oloiseksi rouheeksi. Joukkoon lisätään kookosöljy (jos haluat kookoksisemman maun, lisää öljyä enemmän) ja sormin murskattu sormisuola. Sekoitus ja valmista tuli!


Tomaattinen kastike:

n. 8 tomaattia (tomaattien koosta riippuen, itselläni oli keskikokoisia ja vähän suurempia)
1 punainen paprika
1 punasipuli
pätkä tuoretta inkivääriä
4 valkosipulinkynttä
kourallinen tuoreita yrttejä (basilikaa, oreganoa, persiljaa, sitruunamelissaa)
sitruunamehua
mustapippuria
sormisuolaa

Tässä on jo vähän enemmän aineksia, mutta valmistus ei siitään vaikeudu. Kaikki vain tehosekoittimeen/monitoimikoneeseen ja huruutellaan! Kastikkeeseen kannattaa jättää "sattumia", eli älä ajele sitä aivan sileäksi. Tomaateissa on yllättävän paljon nestettä, joten kastikkeesta tulee melko juoksevaa - se ei tosin haittaa makuun ollenkaan! Itse laitoin kastikkeen päälle vielä idättämiäni mungpapuja, jotka toivat sekä kivaa piristystä ulkonäköön että lisää suutuntumaa.

Tästä taisikin tulla nyt postaus ilman päätä ja häntää :D Mutta sellaiselta myös tää maanantai on ainakin tähän mennessä tuntunut... En vaan jotenkin pysty orientoitumaan tuohon sateeseen ja kylmyyteen, mutta onneks huomisesta alkaen pitäis säänkin taas lämmetä! Ja tälle viikolle on suunnitteilla kaikkia kivoja juttuja, että eiköhän tää viikko tästä pyörähdä käyntiin ihan mallikkaasti :)

ps. Myös tää blogi on nyt Bloglovinissa, joten sitäkin kautta pystyy seurailemaan :)

Ihana kesä!

Oi ihanuutta miten superkesäpäivä tänään on ollut! :) Jo aamulla heräsin niin tyytskärinä, kun tajusin ettei tarvii lähteä töihin ja ulkona paisto aurinko jo ihan täyttä terää. Veikkaan, että tuon parempaa herätystä ei näin heinäkuisena aamuna vois ollakaan?! Kun jaksoin nousta, niin vetäsin päälleni vain topin ja shortsit ja lähdin hakemaan lehteä. Meidän tienvarteen oli ilmestynyt metsämansikoita niin jäin sitten niitäkin popsimaan matkanvarrella. Tuli ihan lapsuuden kesät mieleen!

Aamupalan jälkeen vaihdoin kostyymini bikineihin ja raahasin patjan laiturille ja heittäydyin siihen. Taisin ottaa samalla pienet päikkäritkin, kun jossain vaiheessa havahduin siihen kun aurinko paistoi jo puun takaa ja olin kokonaan varjossa.



Kesäfiilis potenssiin sata kertaa ääretön!

 Seuraavana lähdettiin käymään Kesälahdella Muikkumarkkinoilla. Ei siellä kyllä ikinä mitään uutta oo, mutta se on vain jäänyt tavaksi, että joka kerta siellä tulee piipahdettua. No ei kyllä ollut kuitenkaan ihan turha reissu, nimittäin matkaan tarttui 1,5 kilon laatikko mansikoita. Niin ja niitä ei muuten enää oo yhtään jäljellä :D

Muikkiksien jälkeen käytiin hakemassa äidin sisko meille kylään ja oli kyllä mukava nähdä pitkästä aikaa niin, että kerettiin vaihtaa kuulumisia ihan kunnolla :) Istuskeltiin ulkona useempi tunti, syötiin ja juteltiin. Niin rento kesäfiilis!

Kokkailin meille taas ihan tosi hyvää raakaruokaa! Tänään vuorossa oli kukkakaali-kookos"rouhe" ja tomaattinen kastike :) Kastikkeen päälle heitin vielä noita idättämiäni mungpapuja. Haluaisitteko muuten aina näiden ruokien ohjeita tänne blogiin esille? Mielelläni kirjoittelen niitä, mikäli teitä kiinnostaa!

Jälkkäriksi mansikoita, jotka kyllä kruunasivat koko aterian! En millään malttais odottaa, että pääsen itse poimimaan noita kesän parhaita herkkuja :) Sen lisäksi oon jo bongaillut mustikanraakileita, ja melkein päivittäin käyn seurailemassa niiden kypsymistä.

On niin kesäfiilis! :)

Boost!

Tää kesä on jotenkin niin ihmeellistä aikaa. Rakastan tätä Suomen Suvea niin paljon, että oikeesti iltaisin en melkein malttais mennä edes nukkumaan kun tekis mieli ottaa vaan kesästä kaikki irti ihan kaksneljäseiska. Nukkumistakin kyllä rakastan, mutta tajuatte varmasti pointtini! Tuntuu, että kesällä energiaa on noin miljoonakertaisesti talveen verrattuna ja uusista asioista on niin paljon helpompi innostua. Toissailtana kun oltiin äitin kanssa lenkillä ja kello oli jotain kahdeksan pintaan, niin sanoinkin et talvella samaan aikaan napottaisin varmaan jo saunatakki päällä tietokoneen edessä ja surkuttelisin sitä miten pimeetä ulkona on ja et kaikki on ihan tylsää. Kyllä se vaan on tää kesä, jolle miun sydän sykkii!

Tää kesä tuntuu vielä jotenkin ekstraihanalta, miusta tuntuu et elän ihan jossain flowssa :) Miulla on jotenkin niin huoleton olo ihan kaikesta, ja ehkä ekaa kertaa ikinä sen turmiollisen kesän 2007 jälkeen tunnen ihan tosissaan eläväni. En jaksa liiemmin miettiä sitä, että mitä huominen tuo tullessaan vaan luotan siihen, että kaikki kyllä menee omalla painollaan eteenpäin. En jaksa stressata vielä syksyn opinnoista, kyllä ne ajallaan selkeää. Haluan keskittyä enemmän elämästä nauttimiseen nyt kun ihan oikeesti osaan sen. Jotenkin niin mieletöntä kokea tällainen fiilis ekaa kertaa tyyliin viiteen vuoteen ja sen takia haluankin pitää siitä kiinni!

Vihersmoothiet, olkaa hyvät!

En halua kuulostaa miltään "ekohipiltä", mutta luulen et yksi tekijä tähän miun olotilaan on myös se, että oon tullut jotenkin paljon lähemmäs luontoa. Voisin kotona kuljeskella pitkin isoa pihamaatamme tai katsella kauniita järvimaisemia tuntikaupalla ja vain ihmetellä ja arvostaa sitä, minkälaisessa ympäristössä miulla on oikeus viettää aikaani. Ehkä tähän samaan juttuun kuuluu vähän myös entistä suurempi kiinnostus esimerkiksi villivihanneksia ja raakaruokaa kohtaan, enkä myöskään yhtään epäile niiden vaikuttavan tähän ihmeelliseen energiaboostiini :) Jonkun mielestä ehkä ihan höpöhöpöjuttuja, mutta itse kokeneena en yhtään ihmettele miksi yhä enemmän vannotaan just esimerkiksi raakaruokavalion nimeen. Toisaalta en koe tarvetta olla mikään "puhdas pulmunen" tämän asian suhteen: ihan yhtä lailla nautin vaikka kavereiden kanssa juhlimisesta ja baareissa käynnistä kuin aiemminkin. Myönnän myös olevani joissain asioissa todella turhamainen. Miun ei tarvii olla täydellinen, koska enhän vaadi sitä muiltakaan. Miun mielestä on tärkeintä, että löytää sen itselleen sopivan tien kulkea ja koen olevani jo aika lähellä sitä :)

Päivän sana on siis flow. Flow, josta nautin nyt ihan täysillä enkä käytä yhtään energiaani esimerkiksi siihen, että murehtisin jo ennakkoon jostain mahdollisesta tulevasta vastoinkäymisestä.